Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko haluaa terveyskeskuksiin lisää ravitsemusterapeutteja ja diabetesosaamista. Risikon mielestä nyt olisi aika aloittaa uusi kansallinen diabetesohjelma, jotta edellisen luoman hyvät käytännöt säilyisivät.
-Nostaisin Dehko kakkosen erityistehtäväksi muodostaa terveyskeskuksista osaamiskeskuksia. Olemme tekemässä kansallista syöpäosaamiskeskittymää. Miksi emme polkaisisi käyntiin myös kansallista, verkostomaista diabeteksen osaamiskeskittymää, joka toimisi jokaisessa terveyskeskuksessa, ehdottaa keskiviikkona 15. toukokuuta Kansallisessa Diabetesfoorumissa puhunut Risikko.
Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (DEHKO 2000–2010) ehkäisi tyypin 2 diabetesta sekä lisäsairauksia, kehitti diabeteksen hoitoa ja tuki omahoitoa.
Diabetesfoorumissa kuultiin useita esimerkkejä siitä, että diabeteksen hoitoketju ei toimi. Hoidon taso vaihtelee suuresti, ja hallinnollinen hajanaisuus johtaa irrationaalisiin, jopa laittomiin säästöpäätöksiin. ”Liian moni diabeetikko putoaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välimaastoon”, myöntää myös Risikko.
On toimittava ennen Sote-uudistusta
Palvelurakenne- eli sote-uudistusta tehdään tilanteen korjaamiseksi, mutta ministerin mukaan tarvitaan myös nopeampia toimia.
-Niin hyvä asia kuin se onkin, että pyrimme suurempiin rakenteisiin ja yritämme integraatiota perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon kanssa, tämä näkyy vasta pitkän ajan päästä. Terveyskeskukset on saatava kuntoon nyt, se ei voi odottaa vuoteen 2017 saakka.
Risikko vahvistaisi tätä ykkösketjua lisäämällä diabeteskoulutusta ja ravitsemusterapeuttien määrää.
-Meillä on aivan liian vähän ravitsemusterapeutteja. Dehko-hankkeen aikana suositeltiin määräksi 1/30000 asukasta, vuonna 2010 luku oli yksi ravitsemusterapeutti 125000:tta kohden. Kyllä ravitsemusterapeutti jokaisessa terveyskeskuksessa hintansa haukkuisi. Sillä saataisiin niin paljon kustannusvaikuttavuutta.
Sama tavoite koskee lääkehoitoa.
-Koska olen lääkehuollosta vastaava ministeri, kannan huolta siitä, että saamme tänne parhaan mahdollisen lääkehoidon ja korvausjärjestelmän piiriin lääkkeet, jotka ovat kustannusvaikuttavia.
Mallia voi ottaa Ruotsista
Ruotsissa diabeteshoito keskitettiin terveyskeskustasoisiin yksiköihin jo kymmenen vuotta sitten. Ruotsalaisdiabeetikoista 90 prosenttia saa hoitonsa paikasta, jossa on sairauteen perehtynyt lääkäri ja diabeteshoitaja. Kolmasosalla heistä on käytössään myös psykologi.
Diabetesmaaottelua seurannut LT, erikoislääkäri Markku Saraheimo vaatii hoidon keskittämistä Suomeenkin ja pitää Risikon avausta erinomaisena.
-Ruotsalaisilla diabeetikoilla on parempi hoitotasapaino ja he elävät suomalaisia pidempään.
Saraheimon mielestä keskitettyä hoitoa pitäisi tarjota kaikille tyypin 1 diabeetikoille sekä vaikeimmille tyypin 2 potilaille. Tämä edellyttää diabeteshoitajien määrän lisäämistä sekä mahdollisuutta keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön.
-Ajatus Dehko 2:sta on loistava. Se vain pitää toteuttaa niin, että tyyppi 1 ja 2 ovat mukana alusta loppuun saakka. Dehko 1 keskittyi tyypin 2 ehkäisyyn ja hoitoon, sanoo Saraheimo.
Diabetesliiton toimitusjohtaja Jorma Huttunen lupaa ottaa kopin Dehko-ideasta. Aihetta on sivuttu Yksi elämä –hankkeissa, ja liiton agendalla on muassa tyypin 1 diabeetikkojen hoitotilanteen kohentaminen.
-Kun nämä asiat kombinoi yhteen, niin eiköhän siitä jotain tule, uskoo Huttunen.
Kansallinen Diabetesfoorumi 2013 käsitteli keskiviikkona muun muassa lasten ylipainon merkitystä, psyykkisten tekijöiden vaikutusta ja potilaiden kokemuksia hallintobyrokratiasta. Terveydenhuollon yhteishanke kokosi alan vaikuttajat Eduskunnan pikkuparlamenttiin. Hoitokulujakin suuremman rasitteen diabetes aiheuttaa yhteiskunnalle lyhentämällä työuria.