Monttuja, reikiä, halkeamia, painumia, uria, heittoja, vaarallisia kohtaamisia ja painorajoituksia: arkipäivää nykypäivän tienkäyttäjälle.
Tiestön ylläpitäminen nykyisillä varoilla on johtanut jo siihen, että päällystevaurioita korjataan ”paluu menneisyyteen -menetelmällä”, eli muuttamalla teitä sorapintaisiksi. Seuraavaksi pettävät teiden väsyneet rungot ja ne sillat, jotka jo ilman tulevia painonkorotuksiakin vaativat välitöntä korjausta. Olemme siinä pisteessä, että ilman tuntuvia lisäpanostuksia tiestömme on loppuun kuljettu!
Suomessa on tiestöä kaikkiaan noin 450 000 km, joista liikenneviraston vastuulla olevan maantieverkon pituus on noin 78 000 km. Siitä yli puolet on alempaa tieverkkoa, joka on jäänyt täysin heitteille, vaikka maa- ja metsätalouden kuljetukset siihen tukeutuvat. Elinkeinoelämämme ja yhteiskuntamme tarvitsevat hyväkuntoisen, turvallisen ja hoidetun tiestön, myös sen alemman tieverkon osalta. Vaikka maanteiden tavaraliikenne on tärkein kuljetusmuotomme, tieverkko on päästetty pahasti rapistumaan. Kun vielä 95 % kaikkien liikennemuotojen veroista kerätään maanteiltä ja kun tienkäyttäjät maksavat kaikki aiheuttamansa kustannukset, tiemäärärahojen krooninen puute ei ole hyväksyttävissä. Vuosien aikana tiemäärärahojen jatkuva lasku on kerryttänyt tiestön korjausvelkaa jo noin kahden miljardin euron verran. Korjausvelkaa on lisännyt sekin, kun tiemäärärahoja ei ole sidottu indeksiin.
Ison haasteen tieverkolle asettaa kuorma-autokaluston enimmäismassojen korotus 76 tonniin ja korkeuden korotus 4,4 metriin. Valtioneuvoston linjausten mukaan sillä alennettaisiin logistiikkakustannuksia jopa 80 -160 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioidut hyödyt valuvat kuitenkin hukkaan, jos tiestöä ja erityisesti siltoja ei huonon kunnon takia kyetä käyttämään. Liikenneviraston arvion mukaan tieverkkoon tulee investoida lisärahaa yli miljardi euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta arvioituja hyötyjä syntyisi.
Tieinvestoinneilla vauhditetaan merkittävästi elinkeinoelämää ja pidetään Suomi asuttuna. Tiemäärärahojen lisääminen toisi myös työtä ja toimeentuloa meille suomalaisille maarakennustyön myötä. Korkean kotimaisuusasteen johdosta tiestöön panostettu raha jäisi Suomeen. Tämä työ, jota todellakin riittää, on aloitettava mitä pikimmin, ja olisi erityisen mielekästä aloittaa työt juuri nyt, kun elämme varsin heikkoa suhdannetta. Tiemäärärahojen pysyvä lisääminen on poliittinen päätös, joka on pikaisesti tehtävä arvokkaan kansallisomaisuutemme säilyttämiseksi sekä liikenneturvallisuuden takaamiseksi.
Kuljetuskeskusten Liitto ry:n liittokokous vetoaa maamme hallitukseen ja eduskuntaan tiestömme puolesta ja vaatii että tiemäärärahoja korotetaan pysyvästi vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Kuljetuskeskusten Liitto KKL edustaa yli 4000 suomalaista kuljetusyrittäjää, jotka toimivat KTK-yrityksissä.