Järvipohjalainen tammikuun iltapäivän tie (Kuva: Jukka Ketonen/2014)
Juuri kukaan ei enää lorauta jäänestoainetta auton tankkiin, koska siitä ei ole nykybensoilla hyötyä. Puut sen sijaan käyttävät luonnostaan soluihinsa kertyvää dehydriini-nimistä proteiinia, joka toimii forest.fi:n mukaan jäänestoaineena.
Pohjoiset puulajit kestävät monen kymmenen asteen pakkasen. Se johtuu siitä, että puusolujen kemiallinen koostumus muuttuu talveksi.
Miksi puusolut kestävät jäätymistä mutta mansikan solut eivät?
- Puusolut kestävät pakkasen, koska soluissa olevan veden määrä vähenee ja solujen kemiallinen koostumus muuttuu ennen talvea, selittää dosentti Marja-Liisa Sutinen Metsäntutkimuslaitokselta forest.fi:ssä.
Puu alkaa varustautua talveen ja pakkaseen, kun yöt pitenevät. Puusoluissa on reseptoreita, jotka havaitsevat muutokset valonmäärässä. Ne viestittävät solujen sisällä, että talvi on tulossa ja karaistumisen on alettava.
Karaistumista ohjaavat geenit. Tiettyjen geenien tehtävä on muuttaa soluja ennen talvea niin, että puut kestävät kylmyyttä.
Ensimmäinen talveen liittyvä riski on, vettä puussa on liikaa vettä. Lämmin ja sateinen syksy hidastaa puiden talveentumista. Jos runkoon jää liikaa vettä, siihen tulee pakkashalkeamia. Niihin puu ei kuitenkaan kuole.
- Tärkeintä on saada liika vesi pois lehdistä ja neulasista, joissa yhteyttävät elimet ovat, Sutinen kertoo. Puut siirtävät vettä pois solun sisältä sen ulkopuolelle soluväleihin. Sieltä vesi haihtuu pois.
Seuraavaksi solu valmistautuu jäänestoaineen valmistamiseen ja solukalvoston rakentamiseen talvikuntoon. Jotta solun ensisijaiset kalvot, plasmamembraani, tylakoidit ja mitokondriot selviävät kuivumisesta, solulimassa täytyy tapahtua muutoksia.
Solu alkaa tuottaa solulimaan sokereita, proteiineja ja hiilihydraatteja. Kun jäätyminen alkaa, solut vähentävät vettä solulimasta soluväleihin. Tapahtuu solun sisäinen kuivuminen.
Se voisi olla vahingollista solukalvojen proteiineille. Siksi solut tuottavat hiilihydraatteja solun suojaksi.
Puusoluihin kertyy myös dehydriini-nimistä proteiinia, joka toimii jäänestoaineena.