Lukijana olen seurannut Järviseudun Ammatti-insitituutin kehitystä huolestuneena jo kohta parinkymmenen vuoden ajan. Koulutus on ollut hyvätasoista, mutta sitä on vaivannut suhteiden puute valtakunnan tason päättäjiin.
Valituksia voidaan toki tehdä aloituspaikkojen vähentämisestä, mutta johtavatko ne lopulta mihinkään? Myös koulun henkilökunnan haluttomuus lisä- ja täydennyskoulutukseen on ollut havaittavaa. Tässä tilanteessa on realiteetit tunnustettava ja haettava lisää lisäarvoa muilta aloilta. Jalostusarvon nostaminen tuotteissa ja palveluissa on joka tapauksessa edessä, kun pohditaan kuntien mahdollisuuksia saada uusia työpaikkoja ja veronmaksajia aikaan alueillaan. Opetusministeriön avustukset ja Järvi-Pohjanmaan Elinkeinoyhtiön elinkeinopoliittiset tomenpiteet Kauppa- ja Teollisuusministeriön avustusten kautta ovat tärkeitä asioita alueen kehittymisen kannalta.
Rahoitus on kuitenkin turvattava pysyvästi koulutuksen muutoksen käänteissä jatkossakin. Samat ideat, joita on pyöritelty metalli- ja puuteollisuudessa vuosikymmenestä toiseen, eivät ole tuottaneet kasvua alueelle, eikä yritystoiminnan sille kaipaamia ammattilaisia teollisuuden ja kaupan käyttöön tule riittävästi tulevaisuudessa. Reagoimattomuus ja viivyttely on johtamassa siihen, että alueesta tulee pelkkä yhden tai useamman kunnan ja kaupungin muodostama kesämökkikuntien yhteenliittymä, jos mitään todella vaikuttavaa ei tehdä muutaman vuoden sisällä. Uusia ideoita ja visioita kaivataan kipeästi jo yksistään Vetovoimainen Järviseutu -hankkeen toteuttamiseksi. Uusi teollinen ja kauppaan liityvä tukijalka on luotava nopeasti täsmätoimenpitein.
Kuntien mahdolliset liitosselvitykset eri suuntiin saattavat aiheuttaa voimakasta painetta koulutuspaikkojen alentamiseen jatkossa. Siksi kannattaisi tehdä selvityksiä siitä, mitkä toimialat kannattavat tulevaisuudessa Järviseudun alueella ja hakea yhteistyökumppaneita teknologian siirron kautta. Kuulostaa ehkä epäuskottavalta ja naiviilta, mutta niin muut kuntainliitot ja koulut tekevät Suomessa täyttä päätä.
Mitä tulee näihin yhteisiin lukion ja ammattikoulutuksen kursseihin niin niihin on osallistunut vain kymmenkunta oppilasta vuosittain. Harva jaksaa yhdistää lukion ja ammattikoulutuksen tarjoamat mahdollisuudet niin hyvä kuin tarkoitus on ollutkin.