Tutkimus pistää valtamedian omaksumat lukiorankingit uusiksi (Arkistokuva)
Lukion laatu vaikuttaa oppilaiden oppimistuloksiin jonkin verran. Laatuerot lukioiden välillä ovat kuitenkin suureksi osaksi pieniä. Julkisuudessa esitetyt erilaiset lukiorankingit ovat harhaanjohtavia, eikä lukioita voida luotettavasti asettaa paremmuusjärjestykseen niiden laadun perusteella. Tulos selviää VATT:n tutkimuksesta, jossa arvioidaan lukioiden laatua vuosina 2002–2013.
Mika Kortelaisen, Heikki Pursiaisen ja Jenni Pääkkösen tutkimus perustuu ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Se poikkeaa merkittävästi aiemmista kotimaisista lukiovertailuista huomioiden niihin liittyvät keskeiset ongelmat. Lukioiden laatua mitataan ns. arvonlisällä, jota laskettaessa otetaan huomioon esimerkiksi oppilaiden lähtötaso ja yläkoulujen poikkeavat arvostelukäytännöt. Jos näitä tekijöitä ei oteta huomioon, laatuvertailusta tulee virheellinen. Arviointi ottaa myös huomioon lukioiden laadun muutoksen ajassa. Samoin tutkimuksessa otetaan huomioon oppilasmäärältään pienten lukioiden yo-kirjoitustulosten suuri vuosittainen vaihtelu.
Tutkimuksen tulosten mukaan parhaiden ja heikompien lukioiden välillä on merkittäviä eroja. Näiden ääripäiden väliin jää kuitenkin suuri enemmistö lukioita, joita ei voida mielekkäästi erottaa toisistaan laadun perusteella. Ääripäiden väliin jäävien lukioiden asettaminen paremmuusjärjestykseen ei ole siten perusteltua. Tutkijat korostavat, että lukioiden laadussa havaitaan merkittävää ajallista vaihtelua, mikä vaikeuttaa entisestään paremmuusjärjestyksen tekemistä. Vain muutamat lukiot pysyvät esimerkiksi viiden vuoden ajan vertailun kärjessä tai hännillä.
Vertailu eri mediatalojen käyttämiin arviointimenetelmiin osoittaa, että niiden tuottama paremmuusjärjestys on hyvin erilainen. Suurimmassa osassa mediassa julkaistuja lukiovertailuja ei edes yritetä ottaa huomioon oppilaiden lähtötasoa. Niissäkin vertailuissa, joissa lähtötaso on pyritty ottamaan huomioon, menetelmä ei kuitenkaan ole ollut riittävän hyvä.
Tutkijat suosittavat, että mediatalojen tuottamia vertailuja ei käytettäisi lukioiden laadun arviointiin eikä päätöksenteon perustana. Lukioiden laadun arviointi ei onnistu pintapuolisesti ylioppilaskirjoitusten tuloksia tarkastelemalla, vaan edellyttää luotettavien tilastollisten analyysien tekemistä.
Pikkulukiot päihittävät pääkaupunkiseudun “eliittilukiot”
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) toteuttaman lukiovertailun kolmen kärjessä ja viimeisillä sijoilla on maakuntien pieniä lukioita.
Parhaiten suomenkielisten lukioiden vertailussa pärjäsivät Leppävirran, Mynämäen ja Reisjärven lukiot. Viimeisille sijoille tutkimuksessa jäivät Harjavallan, Langinkosken ja Merikarvian lukiot.
Mynämäen lukio oli parhaimpien ja Merikarvian lukio kehnoimpien joukossa koko vertailuajan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien lukiorankingissa loistaneet pääkaupunkiseudun eliittilukiot löytyvät VATT:n vertailun keskivaiheilta.
Ruotsinkielisten lukioiden parhain oli Svenska Samskolan i Tammerfors ja huonoin Närpes gymnasium.