Kotijoukkue Alajärven yllätysmomentti ei purrut lainkaan miesten Superpesiksen keskiviikkoillan ottelussa Hyvinkään Tahkon energistä joukkuetta vastaan.
Tunnelma Kitrolla oli kuin Suomi-USA jääkiekko-ottelussa. Ankkurit olivat joka suhteessa, niin sisä- kuin ulkopelissä potkun verran jäljessä eteläsuomalaisia pesiksen super tahkoajia.
Paikalle ottelua seuraamaan saapunut, jo edellistä Pattijoki ottelua runsaslukuisempi, yleisö ei myöskään “jaksanut” syttyä peliin.
Se jokaisen kotijoukkueen tarvitsema kannustava “kolmastoista pelaaja” puuttui käytännössä kokonaan.
Tahkon Juha Korhosta osattiin varoa, vai osattiinko sittenkään? Voi vain todeta Antero Mertarannan tapaan, “että onhan se kultakypärä oikean pelaajan päässä, onhan se”.
Korhosen näytös alkoi heti ensimmäisessä vuoroparissa kun mies tinttasi käsittämättömän laaka maapallon koko Ankkurien ulkokentän keskeltä läpi. Isäntien koppari joutuivat juoksemaan pallon perään ja tilanteessa syntyi Taholle hetkessä kaksi juoksu. Juoksujen tuojina ykköskärjestä Lauri Vierimaa ja Miikka Matikka.
Ankkurit pistivät “kampoihin” 1. jaksolla sen minkä kykenivät ja pelasivatkin ajoittain näyttävästi, mutta Hyvinkää teki jaksovoittoon tarvittavat juoksut.
Miikka Matikka toi jakson toisen juoksunsa, nyt lukkari Riku Rantasen lyönnistä.
Myös toisen jakson “latistaminen” meni Korhosen piikkiin. Henkinen isku tuli Kitron ylle viimeistään miehen iskiessä kunnarin itselleen. Sitä ennen Korhonen oli avittanut joukkuettaan jo kahdella näyttävällä vastustajan kentän puhkaisulla.
Muutkin Hyvinkään 2.jakson juoksut tulivat kovilla taitavilla lyönneillä. Juoksujen iskijöinä kunnostautuivat Korhosen lisäksi Riku Rantanen kaksi lyötyä. Jesse Jokela, Topi Koistinen ja jokeri Timo Rantatorikka iskivät kukin juoksun mieheen.
Ankkurien etsikkoaika illan ottelussa oli selkeästi heti toisen jakson ensimmäisessä täyttävässä sisävuorossa, jossa oli sitä yritystä ja tekemisen meininkiä, jota olisi suonut näkyvän muissakin pelin vuoroissa. Muistettiin tsempata koko joukkueena onnistumisista, harmi vain että hyvät hyökkäykset kariutuivat tällä kertaa nippa nappa “kalkkiviivoille”.
Isäntien loppujakson vuorot menikin sitten “kruunupää” Korhonen pilaamaan, tsemppaaminen loppui ja tauolla haettu henki unohtui.
Kova oli vastus tällä kertaa, mutta olen edelleenkin sitä mieltä, että Ankkurit pystyy parempaan. Ratkaisu pelaajien epäonnistuminen sisä- ja ulkopelissä ei voinut olla näkymättä, joka antoi luonnollisesti vastustajalle helppoa lisäenergiaa. Ankkurit alisuoritti.
Tahko oli kaikella tavalla energisempi ja otteluun matkalaisenakin valmistautuneempi kuin isäntäjoukkue Ankkurit.
Illan vierasjoukkue odotti tullessaan ennakkoon Ankkureista kovempaa vastusta, josta siihen ei tänään kuitenkaan ollut.
Kovien Superpesisvuosien rutiini heijastui selvästi hyvinkääläis joukkueesta, jossa heidän etukenttää oli vaikea ohittaa ja kopparit napsivat sitten lähes kaiken muun.
Alajärven palkitut olivat 1. “yleispelaaja” Juha-Matti Matilainen ja 2. palkinnon sai ansaitusti jälleen mainiosti lukkarin tontilla häärinyt Janne Kivipelto.
Hyvinkään palkitut olivat 1. ja koko ottelun tähtipelaaja Juha Korhonen sekä 2. palkinnolla palkittu, hyvin syöttönsä laudalla pitänyt ja Ankkurit moneen “väärään” harhauttanut, lukkari Riku Rantanen. Rantanen oli myös selkeästi yksi avainpelaaja Tahkon onnistuneessa sisäpelissä.
Hyvinkään pelinjohtaja Pasi Virtanen kertoi osanneensa odottaa kovempaa vastusta, mitä ennakkoon Ankkureista oli ollut tiedossa. Omiensa kahta sarjassa jo pelattua ottelua hän moitti sisäpeliltään surkeiksi, mutta luotti täysin oman joukkueensa ulkopeliin.
-Mutta sitten kun se lähti ja kyllähän sen tietysti kaikki näki, ettei tuolla ollut kuin yksi joukkue oikeasti, summasi Virtanen oman joukkueensa onnistumista niin sisä-, kuin ulkovuorojen osalta.
Ankkurien pelinjohtajan Matti Iivarisen mielestä “juonen juuret” johtavat pitkälti henkiselle puolelle otteluun valmistautumisessa. Iivarisen mielestä se on asia, joka kummittelee koko ajan ennen otteluja mielessä. Tähänkin otteluun siitä varoiteltiin, että alkukauden kahden onnistuneen ottelun ei pidä antaa väärää kuvaa mielialoihin.
-Nyt sitten tuli oikein kunnollinen pudotus, ja hyvä niin , että se tuli mahdollisimman nopeasti. Ei me ruveta tässä vollottelemaan , eikä surkuttelemaan. Tämä oli meille mahtava (oppi)kurssi.
Illan vastustajan joukkuetta ja pelinjohtoa Iivarinen suitsutti ja eniten häntä harmitti se, kun ei omalla joukkueellaan pystynyt haastamaan vastustajaa.
Iivarinen muisti heittää myös muistutuksen Tahkolle revanssista aikanaa Pihkalassa
-Sitte katotaan , kumpi on kumpi sillä kertaa, tänään kävi näin.
Mielenkiintoinen historian “pöytäkirjoihin” merkattu yksityiskohta, sattui myös Alajävellä pelatussa pelinjohtajien ja joukkueiden kohtaamisessa.
Nimittäin molempien, Iivarisen ja Virtasen, pojat Alajärven kolmospolttaja Sasu Iivarinen ja Hyvinkään kolmospolttaja Valtteri Virtanen pelasivat joukkueiden mukana.
.
Hyvinkää: Lauri Vierimaa 0/4, Miikka Matikka 0/3, Jesse Jokela 1/2, Juha Korhonen 1+4/2, Riku Rantanen 3/0, Topi Koistinen 1/0, Timo Rantatorikka 1/0.
Tuomarit: Peter Laitio ja Ari Kiviniemi.
Yleisöä: 1285.
16.5. pelatut ottelut
Kouvola-Kankaanpää 0-2 (2-5, 1-2)
Alajärvi-Hyvinkää 0-2 (0-3, 0-8)
SARJATAULUKKO
Hyvinkää 3 1 1 1 0 18- 10 6
Kankaanpää 3 1 1 1 0 13- 7 6
Kouvola 3 1 0 1 1 15- 23 4
Sotkamo 2 0 2 0 0 16- 7 4
Raahe 2 0 2 0 0 13- 9 4
Vimpeli 2 1 0 0 1 12- 11 3
Kitee 2 0 1 1 0 15- 13 3
Koskenkorva 2 0 1 1 0 8- 9 3
Alajärvi 3 0 1 1 1 12- 23 3
Jyväskylä 2 0 1 0 1 6- 12 2
Joensuu 2 0 0 1 1 4- 5 1
Jymy,Sjoki 2 0 0 1 1 8- 11 1