J-Pnews/ Ähtärin Matkailu Oy

Vuoden 2019 kulttuurikesä käynnistyy Ähtärissä helatorstaina 30. toukokuuta monipuolisella kuoro- ja kulttuuripäivällä. Se alkaa Oulujärven rannalla piknik-kuorokonsertilla. Siitä jatketaan opastetusti Veden Polku – taidekävelyreitille, josta päädytään Ähtärin kirkkoon kahden kuoron konserttiin yhdessä ja erikseen.

Päivä alkaa tasan puolen päivän aikaan Eero Hiirosen puistossa, jossa 33-henkinen naiskuoro Alada esittää suomalaista kevyttä musiikkia monipuolisessa konsertissa, jossa iloiset keväiset sävyt ja soundit ovat pääosassa. Naiskuoron esitystä säestää yhtye, joka koostuu pianosta, sähkökitarasta, rummuista, bassosta ja viulusta.

Aladan piknik-konsertista
taidekävelyretkelle

Vuonna 2011 perustetussa Alada-kuorossa laulaa tällä hetkellä 33 ähtäriläistä ja lähipaikkakuntiennaista. Leena Saunasen johtama Alada on tunnettu poikkitaiteellisista esiintymisistään ja omaleimaisista kappalevalinnoistaan ja sovituksista, joita kuullaan myös piknik-konsertissa.

Konserttiin on sään salliessa suotavaa otta piknik-hengessä mukaan oman viltin ja eväät. Konsertin aikana on myynnissä myös lettuja. Sateen sattuessa konsertoidaan Ähtärin seurakuntakeskuksen salissa.

Konsertin jälkeen Ähtärin oppaat johdattavat kuulijat Veden polku -taidekävelyreitille. Veden polku -opastuksen aikana kävellään kuvanveistäjä, professori Eero Hiirosen (1938-2018) Ähtärin keskustassa sijaitsevien taideteosten äärelle. Samalla opastus johdattaa tutustumaan Ähtärin kulttuuriperintöön ja kotiseutuun.

Ähtärin ja Nurmon kirkkokuorojen
lomassa yksinlaulua ja urkumusiikkia 

Helatorstain keväinen kuoropäivä huipentuu iltapäivällä Ähtärin kirkossa järjestettävään matineaan, jossa esiintyvät Ähtärin oma kirkkokuoro ja Nurmon kirkkokuoro. Ohjelma koostuu näiden yhteisistä esityksistä ja kuorojen omista lauluista sekä yksinlauluista ja urkumusiikista.

Nurmon kirkkokuoro on noin 30 laulajan neliääninen kuoro. Kuoro on toiminut vuodesta 1940. Kuoroa johtaa ähtäriläinen Anu Vuorenmaa, joka myös esittää kaksi yksinlaulua. Ähtärin kirkkokuoroa johtaa Ähtärin seurakunnan kanttori Lasse Kataja.

Koko helatorstain kuoro- ja kulttuuripäivän ohjelma on maksuton. Päivän järjestävät Naiskuoro Alada, Lakeudenportin Opisto, Ähtärin kaupunki, Ähtäri-seura ry., Ähtärin Oppaat ry., Ähtärin seurakunta, Kulttuuriyhdistys Yläveet ry ja SRP:n Ähtärin vapaaehtoiset ystävät.

Lähes puolet vähemmän tienparannusrahaa maakuntiin: Alajärvellä Kantatiellä 68 LEHTIMÄKI-VIRANPERÄ väli (13 km) saa uuden pinnan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesän 2019 päällystystyöt käynnistyvät viikolla 21. Tiemerkintätyöt ovat jo käynnissä. Vuoden 2019 päällystysohjelma tulee olemaan ennätyslyhyt. Pohjalaismaakuntien päällystysohjelma puolittuu edellisvuodesta. Koko maassa maanteitä päällystetään yhteensä vain noin 1 500 kilometriä eli 40 % vähemmän kuin viime vuonna.

Huonokuntoinen maantieinfra on ympäristöä kuormittava, tienkäyttäjiä haittaava ja liikenneturvallisuutta heikentävä tekijä. Lisäksi huonokuntoinen maantieinfra hidastaa elinkeinoelämän kuljetuksia ja nostaa kuljetuskustannuksia. Vähäisilläkin työmailla tienkäyttäjiltä toivotaan taas malttia ja erityistä tarkkaavaisuutta. Osalla päällystystyömaita on käytössä saattoauto varmistamassa turvallisempaa työmaiden ohittamista ja nopeusrajoituksien noudattamista.

– Tietyömaiden keltaiset vilkut tulee huomioida liikenteessä, eikä vain sinisiä vilkkuja, toteaa Timo Kulmala ELY-keskuksesta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen vuoden 2019 päällystystyöt alkavat Isojoelta keskiviikkona 29.5. maantien 664 päällystämisellä. Isojoelta päällystystyöt siirtyvät Seinäjoen seudulle. Lyhyen päällystysohjelman vuoksi päällystysurakka valmistunee jo elokuussa. Päällystysurakoitsijana toimii Asfalttikallio Oy.

Päällystysohjelma jäänee 150 kilometriin tänä vuonna. Jotta pohjalaismaakuntien maanteiden päällysteet pysyisivät edes nykyisellä huonohkolla tasolla, tulisi alueella päällystää vuosittain noin 480 km. Tällä hetkellä huonokuntoisia maanteiden päällysteitä on pohjalaismaakunnissa noin 900 km, määrä kasvaa vuosittain. Varsinkin muiden kuin vilkkaiden pääteiden kunto heikkenee voimakkaasti. Päällysteen huonosta kunnosta varoittavia liikennemerkkejä ja sen takia alennettuja nopeusrajoituksia on jouduttu asettamaan aikaisempaa enemmän.

Kesän 2019 päällystyskohteet ovat:  

•Vt 3 Jalasjärvi 4 km

•Vt 3 Harjula–Kuusistonmäki 20 km

•Vt 8 Edsevö–Masarholm 7 km

•Vt 8 Haavistonkangas–Marinkainen 9 km

•Vt 18 Veneskoski–Putula 29 km

•Vt 19 Nurmo–Lapua 14 km 

•Kt 67 Tuiskula–Koskenkorva 5 km

•Kt 68 Lehtimäki–Viranperä 13 km

•Mt 664 Isojoki 11 km

•Mt 673 Molpe–Korsnäs 10 km

•Mt 679 Veneskoski 5 km

•Mt 17965 ja 17975 Sokoja yht. 11 km

Maanteiden päällystystyömaat aiheuttavat jonkin verran häiriöitä liikenteelle mutta vilkkaimmilla maanteillä päällystystyöt pyritään tekemään ruuhka-ajat huomioiden tai jopa yötyönä. Kyseessä on kuitenkin lyhytaikainen haitta ja tienkäyttäjiltä toivotaan malttia ja tarkkaavaisuutta liikenteessä. Päällystystyömailla on myös kävellen työkoneiden ympärillä liikkuvia työntekijöitä, joiden työturvallisuus on erityisesti syytä huomioida. Yksiajorataisilla vilkasliikenteisillä päällystyskohteilla (mm. valta- ja kantatiet) on käytössä saattoauto. Saattoauton avulla työmaan ohittaminen on turvallisempaa ja selkeämpää. Saattoauto myös varmistaa nopeusrajoitusten noudattamisen työkoneiden ja työntekijöiden kohdalla. Saattoauto noutaa sulkuaidalta autojonot mukaansa ja vetää autojonot työmaan ohi. Työmaan lopussa saattoauto ajaa pois edestä ja päästää autot jatkamaan matkaa. Saattoauton valotaululla annetaan ohjeita autoilijoille. Työmaiden kohdalla on alennettuja nopeusrajoituksia, joita on noudatettava niin kauan kuin merkit ovat pystyssä.

Alvar Aalto -kaupunkien verkoston toiminta on laajentumassa valtakunnalliseen kouluyhteistyöhön eri puolilla Suomea sijaitsevien Alvar Aalto -koulujen kesken. 

Alvar Aalto -säätiöstä lähetettiin Alvar Aalto -kaupungeille alkuvuonna kutsu, jossa kaupunkeja pyydettiin nimeämään paikkakunnaltaan kouluja mukaan yhteistyöverkostoon. Tavoitteena oli saada mukaan kouluja, jotka voivat toteuttaa arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatusta omassa arjessaan sekä osallistua verkoston toiminnan yhteiseen kehittämiseen.

Huhtikuussa Jyväskylässä järjestettyyn Alvar Aalto -koulujen ensimmäiseen tapaamiseen osallistui opettajia ja rehtoreita kymmeneltä eri paikkakunnalta.  Mukana olivat edustajat Alajärveltä, Helsingistä, Jyväskylästä, Kouvolasta, Lahdesta, Oulusta, Paimiosta, Porista, Seinäjoelta ja Varkaudesta.

Alvar Aalto -koulujen toimintaa koordinoi Alvar Aalto -säätiö. Valtakunnallisen yhteistyön kantavana ajatuksena on lasten ja nuorten arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen kehittäminen, jossa inspiraation lähteenä on Alvar Aallon tuotanto ja sen taustalla vaikuttavat ajatukset. 

– Tavoitteena on sopia verkoston kesken yhteisistä teemoista ja tapahtumista, joiden puitteissa kouluissa voidaan toteuttaa koulun omien resurssien mukaista toimintaa, kertoo Alvar Aalto -museon museolehtori Lotta Leskelä. Lisäksi tavoitteena on tuottaa yhdessä opetusmateriaaleja ja löytää verkostosta kumppaneita yhteistyöhön.

– Arkkitehtuuri on monia eri oppiaineita läpäisevä monitieteinen ja -taiteinen ilmiö. Verkostossa jaetut kokemukset voivat tarjota näkökulmia esim. koulujen monialaisille projekteille, mainitsee Leskelä.

Jyväskylässä on jo vireillä ensimmäinen Alvar Aalto -koulujen verkoston piirissä toteutettava arkkitehtuurikasvatushanke, johon Alvar Aalto -säätiö on saanut Suomen Kulttuurirahaston apurahan. Lukuvuonna 2019 ̶ 2020 toteutettavassa Mun Tour -hankkeessa tehdään arkkitehtuurikierroksia yhdessä Säynätsalon koulun oppilaiden kanssa. 

Teksti ja kuvat: Johanna Yli-Kaatiala/J-Pnews

Alavutelainen Marianne Mäkelä myi ravitsemusalan yrityksensä kahden vuosikymmenen työuran jälkeen opiskellakseen leipuri-kondiittoriksi ammatillisessa oppilaitoksessa. Viime sunnuntaina oli aika juhlia valmistumista. Aika näyttää tulevaisuuden suunnan mutta toive on työllistyä joko Alavudella tai lähiympäristössä.

Marianne Mäkelä  valmistui tänä keväänä leipuri-kondiittoriksi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedusta Seinäjoelta. Työuransa Marianne aloitti jo nuorena tunnetussa Harrin Grilli -perheyrityksessä hänen äitinsä toimiessa yrittäjänä.  Sittemmin hänestä itsestään tuli yrittäjä ja äidin työn jatkaja. Pari vuotta sitten Marianne päätti myydä grilliyrityksen ja toteuttaa nuoruuden unelmansa pätevöityä opintojen myötä leipomoalalle. 

Minkä ikäisenä aloitit opiskelun? Kauanko koulu kesti?

-Aloitin opiskelun 35-vuotiaana ja olin luokkani vanhin. Koulu kesti kaksi vuotta.

Miten päädyit juuri tälle alalle?

-Olen haaveillut leipuri-kondiittorin ammatista kaksikymmentä vuotta. Nuorena valitsin kuitenkin työskentelyn perheyrityksessä. Nyt tuli sellainen elämäntilanne, että opiskelu oli mahdollista. Sedussa oli mahdollista opiskella aikuiskoulutuksena. 

Millaista opiskelu käytännössä oli?

-Meillä oli keskimäärin neljä päivää viikossa koulua ja yksi etäpäivä. Itse suoritin neljä työssäoppimisjaksoa, joiden päätteeksi tehtiin näyttötyö.

Millaista on aikuisopiskelijan taloudellinen pärjääminen? 

-Sain Kelalta opintotukea ja koulumatkatukea. Käytännössä elin säästöillä, joita ilman en olisi voinut opiskella. Aikuisopiskelija voi saada myös muita tukia, riippuen jokaisen elämäntilanteesta.

Työllisyystilanteesi?

-Minulla on kesätyöpaikka omalta alaltani. Olen tehnyt siellä ensimmäisen harjoitteluni ja oppinut siten talon tavoille.

Työllistymiskuviot syksyllä? 

-Elokuusta eteenpäin minulla ei ole vielä töitä tiedossa. Toivoisin löytäväni työpaikan ensisijaisesti Alavudelta. Minulla on pitkä työkokemus asiakaspalvelussa ja elintarvikealalta, joten voin tarvittaessa tehdä muutakin, kuin leipurin työtä. 

 Millaista on työllistyminen alallasi? 

-Uskoisin, että hyville työntekijöille on kysyntää, kuten muillakin aloilla. Vakituista työtä voi olla vaikea saada ainakin pienillä paikkakunnilla. Monet perustavat kotileipomon ja tekevät esimerkiksi persoonallisia tilauskakkuja ja muita leivonnaisia.

Millaiset on yleisimmät työajat alallasi?

-Leipurilla voi olla kaikenlaisia työaikoja. Yleisin on varmaan aikainen aamuvuoro, mutta tehtaissa tehdään töitä kolmessakin vuorossa.

 Harrastukset ja vapaaehtoistyö? 

-Minulla ei ole tällä hetkellä säännöllisiä harrastuksia. Talvella kävin uimassa ja nyt olen pyöräillyt. 

Toimittajan loppukommentti on se, että harrastusten suhteen Marianne on turhan vaatimaton. Aikaa ja energiaa riittää monenlaiseen osallistumiseen. Tulevana kesänä hänet löytää Kahvila Nallenpesästä Alavudelta. Käydäänpä moikkaamassa häntä siellä ja juodaan samalla kahvit maittavien leivonnaisten kera.

Alajärven kaupungin sisäilmatyöryhmä kokoontui 24.4.2019 ja käsiteli Uusikylän kouluun tehtyjen sisäilmatutkimusten (5.2. ja 19.2.2019) ja rakenteiden kuntotutkimusten (13.–28.3.2019) tulokset sekä terveystarkastajien antaman lausunnon.

Sisäilmatyöryhmä päätti, että lisätutkimukset vaurioiden laajuudesta ja arviointi korjauskustannuksista aloitetaan välittömästi ja tulevan lukuvuoden tilanteesta päätetään ja tiedotetaan tulosten valmistuttua. Alajärven kaupungin sisäilmatyöryhmä on 28.5.2019 käsitellyt Uusikylän koulun rakennuksen kuntotutkimuksen tuloksia.

Rakennuksesta 7.5.2019 otetuista rakennenäytteistä on lattiarakenteista löytynyt joko epäily tai selvä näyttö mikrobivauriosta. Referoiden Rakennuskatsastus Kuoppala Oy:n rakennusterveysasiantuntijan selvitystä sekä terveystarkastajan näkemystä, sisäilmatyöryhmä toteaa, että Uusikylän koulu ei nykyisessä kunnossa sovellu opetuskäyttöön.

Jotta koulutoimintaa voidaan kiinteistössä jatkaa, koulurakennuksen kunto tulee saattaa sellaiseksi, että opetuksen järjestäminen on sekä oppilaille että henkilökunnalle turvallista terveydelliset seikat huomioiden.

Lukuvuoden 2019–2020 esi- ja perusopetus aloitetaan väistötiloissa Paalijärven koululla torstaina 8.8.2019. Mikäli Uusikylän koulun kiinteistö päätetään korjata ja sen kunto on todettu terveelliseksi, siirretään opetus takaisin Uusikylän kiinteistöön.

ALAJÄRVEN ANKKURIT RY HAKEE UUTTAA TOIMINNANJOHTAJAA

Alajärven Ankkurit ry hakee, nykyisen toiminnanjohtajan kuortanelaisen Mika Peräkankaan siirtyessä muihin tehtäviin, uutta toiminnanjohtajaa. 

Seura kiittää lähes 8 vuoden ajan tehtävää menestyksekkäästi hoitanutta Peräkangasta hyvästä työstä ja yhteistyöstä ja käynnistää saman tien uuden toiminnanjohtajan hakuprosessin.

Alajärven Ankkurit ry:n puheenjohtajan Antti Joensuun mukaan Peräkankaan kaudella seura on toiminut aktiivisesti viidellä eri urheilulajillaan (pesäpallo, lentopallo, yleisurheilu, hiihto ja suunnistus). Muun muassa toiminnanjohtajan isoimman ”työllistäjän”, pesäpallon edustusjoukkue on pelannut koko tämän ajan Superpesistä.

Joensuun mukaan Peräkangas jatkaa toiminnanjohtajana kesäkauden ajan syyskuun puoliväliin saakka ja tänä aikana on tärkeää löytää tehtävään edelleen osaava henkilö.

– Tässä työtehtävässä korostuvat erityisesti urheiluseuratyön tuntemus ja hyvät taloushallinnon taidot ja tällaista henkilöä seura paikalle hakee, toteaa Ankkurien puheenjohtaja Antti Joensuu.

Tiina Akomeah

Helluntain ”Sydän täyttyy Pyhällä Hengellä” -tapahtumaillat lauantaina 8.6. klo 18 alkaen Alajärven kirkossa vietetään Sydänten iltaa.

Mukana Siperian karhuksi nimetty rovasti Yrjö Niemi & ystävät. Sanaa, todistuksia ja rukousta; kaikkea tätä mahtuu iltaan. Musiikissa Eila Sillanpää & Ilosanoma. Juontajana Leila Lahti. Illan päätteeksi sielunhoito- ja rukouspalvelu; Yrjö Niemen  ystävien rukousryhmä.

Sunnuntaina 9.6. Yrjö Niemi saarnaa messussa Alajärven kirkossa, liturgina kirkkoherra Ari Auranen. Messussa palvelevat seurakuntalaiset, kirkkokahvit messun jälkeen seurakuntatalolla.

Herra on heikoissa väkevä!

Yrjö Niemi työskenteli 40 vuotta Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa. 1990-luvulla toimi kolme vuotta Krasnojarskin ensimmäisenä kirkkoherrana ja henkisen vankilatyönsä hän aloitti 13 vuotta sitten.

Urallaan hän on nähnyt Siperian vankiloiden ja työleirien monet kasvot. Hän on kokenut myös sen, miten sanoma Jeesuksesta tavoittaa herätyksen lailla ihmisten sydämiä.

Tapahtuman järjestää Alajärven seurakunnan evankeliointitiimi.

 FINNISH INTERNATIONAL NORDIC BASEBALL FESTIVAL 

Vimpelin kunta koordinoi 2020 vuotena toteutettavan kansainvälisen pesäpallo festivaalin suunnittelun aloitusta kunnanjohtaja Sami Gustafssonin ideoimana. Hanke kuulu osaksi Vimpelin kunnan strategiaa tulla globaaliksi ”pesäpallon maailman pääkaupungiksi”.

Suomen kansallislaji on pesäpallo, joka on kansainvälisesti ainutlaatuinen laji. Pesäpallon osalta Vimpeli on tunnettu Suomessa jo kauan ”pesäpallopitäjänä”, jossa Vimpelin Veto toimii monella saralla kunnan ”läpileikkaavana” voimana. Vimpelin tunnettavuus perustuu monilta osin kunnan vahvaan ”pesäpallo brändiin”, jota on käytetty hyödyksi suhteellisen vähän. Kaustisilla on kansanmusiikki-festivaali, Seinäjoella tangomarkkinat. Edellä mainittuja ainutlaatuisia kulttuurillisia tapahtumia reflektoiden, Vimpeliin halutaan länseerata vastaava uniikki kulttuurillinen ”vetonaula”.

Gustafssonin mukaan kotimainen pesäpallo on myös erinomainen kulttuuridiplomaattinen vientituote. Kiina harrastaa niin sanottua ”panda-diplomatiaa” lähettämällä pandoja ympäri maailmaa. Ihmiset pitävät hellyttävän näköisistä pandoista jotka samalla ikään kuin ”vahingossa” levittävät positiivista mielikuvaa kiinasta. Sama voisi myös päteä pesäpalloon. Gustafssonin mielestä pesäpallon tulisi olla ainutlaatuisena kulttuurillisena tuotteena ja Suomen kansallislajina vientituote pandojen tapaan.

– Pesäpalloa on suhteellisen helppoa ja edullista pelata missä vain. Tämä mahdollistaa sen levittämisen muihin maihin, tai sen pelaamisen näytösotteluna. Sen lisäksi Suomeen voidaan pesäpalloturistien lisäksi tuoda poliitikkoja tai muita päättäjiä seuraamaan pesäpalloa globaalien neuvotteluiden ohessa. Suomi tunnetaan hyvänä maana järjestää kansainvälisiä kokoontumisia oman neutraalin statuksensa johdosta. Näin ollen, mikäli Suomessa halutaan panostaa kulttuuridiplomaattisiin tapahtumiin, kansainvälisesti ainutlaatuisen pesäpallon seuraaminen olisi varteenotettava tapahtuma, sanoo Vimpelin kunnanjohtaja Sami Gustafsson.

– Tapahtumalle halutaan kansainvälistä näkyvyyttä ja vetovoimaa. Kyse on Suomen kansallislajista, joka on koko kansakuntamme ylpeys, paaluttaa Gustafsson.

 FINNISH INTERNATIONAL NORDIC BASEBALL FESTIVAL 

(VIMPELI JULY 2020) 

Tänään avattiin Nelimarkka-museolla japanilaisen taiteen näyttely. Kaupunkia edustivat avajaistilaisuudessa kaupunginjohtaja Vesa Koivunen, valtuuston puheenjohtaja Antti Joensuu, hallituksen puheenjohtaja Sari Palmu, sivistystoimen johtaja Esa Kaunisto ja Nelimarkka-museon johtaja Elina Alkio.

Näyttelu koostuu peräti 251 teoksesta ja 169 elävältä japanilaiselta taiteilijalta. Teokset ovat esillä Nelimarkka-museolla, Alajärven kirjastossa ja Villa Väinölässä.

Vuosittainen näyttely järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa, Suomen ja Japanin 100- vuotisen diplomaattisuhteiden kunniaksi.

Näyttely kokoaa yhteen laajan kattauksen japanilaista taidetta, jossa toistuu japanilainen symboliikka esi-isiä kunnioittaen, auringon palvominen, hedelmällisyyskultti sekä japanilainen elämänmeno.

Näyttelyssä on paljon kukka-aiheita. Asettelutaiteessa on 1500-luvulta lähtien ollut perussääntöjä, jotka kylläkin vaihtelevat koulukunnittain. Kukka-asetelmien tuli symbolisoida yläosaltaan taivasta, alaosaltaan maata ja keskiosaltaan ihmisten asemaa, tämä edusti ten-chi-jinin lakia, jota opetettiin Seika-koulussa 1400-luvulla.

Näyttelyt ovat avoinna 29.5. – 12.6.2019. Näyttelyn tukijana toimii Club de l Europe et des Arts (CAEA) ja se järjestetään yhteistyössä Japanin Suomen suurlähetystön ja Alajärven kaupungin kanssa.

HIPPO CUP 1.

Kisattiin Soinin keskuskentällä tiistaina. Kisaan osallistui lähes 70 innokasta tulevaisuuden lupausta.

T7 40m

1. Sanni Korpela 8.8
2. Hertta Valkeinen 8.9
3. Iida Koivisto 9.2
4. Iina Leppänen 9.5
5. Aino Latvala 9.7
6. Ronja Valkealahti 9.9
7. Roosa Valkeinen 10.8
8. Heline Laitila 11.1
9. Helmi Saarimaa 11.2
10. Helga Hankilanoja 11.6
11. Aino-Maria Aho 12.6

P7 40m

1. Eero Hautamäki 8.5
2. Noel Korpela 8.6
3. Eemil Järvelä 8.7
4. Erkki Saarimaa 8.8
5. Tuukka Ojala 9.1
6. Veijo-Pekka 9.2
7. Joona Ojala 9.6
8. Mikael Mustonen 9.6
9. Oiva Raitanen 9.6
10. Artturi Mäki 10.1
11. Silvo Saari 10.2
12. Eino Raitanen 10.4
13. Henri Panula 10.5
14. Oskari Leppälä 10.6
15. Tobias Koivisto 10.7
16. Miro Ojala 11.1
17. Eero Korpela 11.6
18. Atte Vähäsoini 11.7
19. Aukusti Leppälä 12.1

T9 40m

1. Lempi Saarenpää 7.6
2. Josefiina Virkamäki 7.9
3. Jatta Ojala 8.1
4. Laura Valkealahti 8.3
5. Kaisa Kulmala 8.5
6. Erica Rantanen 8.6
7. Martta Hautamäki 8.8
8. Lilli Leppälä 8.9
9. Josefiina Saarinen 9.5
10. Justiina Saarinen 10.6

T9 Pituus

1. Lempi Saarenpää 2.84
2. Martta Hautamäki 2.78
3. Kaisa Kulmala 2.60
4. Jatta Ojala 2.58
5. Josefiina Virkamäki 2.43
6. Lilli Leppälä 2.30
7. Laura Valkealahti 2.00
8. Erica Rantanen 1.98
9. Justiina Saarinen 1.37

P9 40m

1. Peeti Peura 7.8
2. Samu Ruuhilehto 7.9
3. Viljami Valkeinen 8.3
4. Titus Liikala 8.6

P9 Pituus

1. Peeti Peura 3.05
2. Samu Ruuhilehto 2.85
3. Titus Liikala 2.38
4. Viljami Valkeinen 2.18

T11 60m

1. Nuppu Saarenpää 10.4
2. Pihla Peura 10.5
3. Joanna Ojala 10.6
4. Neea Valkeinen 11.0
5. Senni Mäkipelto 11.3
6. Kerttu Hautamäki 11.6
7. Lilja Viirumäki 12.2

T11 Pituus

1. Nuppu Saarenpää 3.51
2. Joanna Ojala 3.46
3. Pihla Peura 3.05
4. Kerttu Hautamäki 2.61
5. Senni Mäkipelto 2.53
6. Neea Valkeinen 2.43
7. Sanni Huvila 2.42
8. Lilja Viirumäki 2.21

P11 60m

1. Chante Katajamäki 10.6
2. Urho Saarimaa 11.4
3. Johan Ojala 12.1

P11 Pituus

1. Chante Katajamäki 3.13
2. Oskari Huvila 3.05
3. Urho Saarimaa 2.83
4. Joel Aho 2.43
5. Johan Ojala 2.42

T13 60m

1. Jennika Ojala 9.3
2. Veera Niemenaho 10.8
3. Minerva Virkamäki 12.5
4. Janette Vähäsoini 12.6

T13 Kuula

1. Jennika Ojala 7.33
2. Emmi Mäkipelto 6.16
3. Veera Niemenaho 4.99
4. Janette Vähäsoini 4.76
5. Minerva Virkamäki 3.62

P13 60m

1. Aatu Silvonen 9.9
2. Otso Hakkarainen 10.0
3. Oskari Huvila 10.3
4. Santeri Aho 10.5
5. Veeti Hakola 10.9
6. Leevi Väliaho 11.4

P13 Kuula

1. Aatu Silvonen 6.89
2. Veeti Hakola 6.61
3. Otso Hakkarainen 6.11
4. Santeri Aho 5.91
5. Chante Katajamäki 5.75
6. Leevi Väliaho 4.57
7. Urho Saarimaa 4.51

Soinin yhtenäiskoulun maastojuoksukisat 28.5.2019. Matka eskareilla 600m, muilla 1 km.

Tulokset:

Esikoulu tytöt:

1. Sanni Korpela 3,31
2. Hertta Valkeinen 3,36
3. Lumilia Kotanen 3,40
4. Ella Vähäsoini 3,43
5. Elisabet Kivikangas 4,01
6. Iina Leppänen 4,12
7. Ronja Valkealahti 4,27

Esikoulu pojat:

1. Eemil Järvelä 3,13
2. Jimi Eteläaho 3,20
3. Noel Korpela 3,23
4. Joel Hovila 3,24
5. Mikael Mustonen 3,50
6. Tuukka Ojala 3,51
7. Roni Laasasenaho 3,55
8. Roope Ploom 3,57
9. Joona Ojala 3,58
10. Oiva Raitanen 4,00
11. Miro Ojala 4,06
12. Topias Koivisto 4,08
13. Veijo-Pekka Aho 4,12
14. Miska Leppänen 4,23

1.lk tytöt:

1. Amanda Alatalo        5,27
2. Martta Hautamäki    6,12
3. Elina Virtala 6,13
4. Lilli Leppälä 7,25
5. Selma Huvila 8,02
6. Siiri Vuorenmaa 8,07
7. Josefiina Saarinen 8,31
8. Janette Keskitalo 8,59
9. Anniina Löytömäki  9,30
10. Lotta Lindström 9,47
11. Mette Tohni 9,51

1.lk pojat:

1. Peeti Peura 5,01
2. Samu Ruuhilehto 5,12
3. Enso Silvonen 5,48
4. Misa Majalahti 5,50
5. Viljami Valkeinen 6,24
6. Tito Korkeakangas 6,25
7. Eemeli Laukkola 6,30
8. Joona Mäntyaho 6,32
9. Niklas Mäki 6,35
10. Titus Liikala 7,21
11. Ali Vähäsoini 7,31
12. Heikki Laitila 7,34
13. Jerry Keisala 8,01
14. Tatu-Pekka Perälampi 8,45
15. Luukas Kuula 8,5

2. lk tytöt:

1. Marjaana Luoma 5.04
2. Jatta Ojala 5,27
3. Josefiina Virkamäki 5,33
4. Olivia Vuorenmaa 5,40
5. Ella Alatalo 6,07
6. Erica Rantanen 6,09
7. Emilia Laukkola 6,16
8. Laura Valkealahti 6,41
9. Kaisa Kulmala 9,04
10. Justiina Saarinen 9,07

2.lk pojat:

1. Joona Leppänen 5,07
2. Nooa Keisala 5,29
3. Pyry Laasasenaho 5,38
4. Antton Rouvinen 5,48
5. Elias Lamminpää 7,38
6. Samuel Aho 9,46
7. Oliver Silvonen 10.1

3.lk tytöt:

1. Pihla Peura 4,41
2. Senni Mäkipelto 5,05
3. Aino-Maria Luoma 5,12
4. Kerttu Hautamäki 5,21
5. Neea Valkeinen 6,11
6. Ellinoora Järvelä 6,13
7. Emmiina Alatalo 6,14
8. Lilja Viirumäki 7,09
9. Mira-Adessa Majalahti 7,19

3.lk pojat:

1. Chantte Katajamäki 4,34
2. Sasu Huvila 4,56
3. Johan Ojala 5,29
4. Huuko Piipponen 5,57
5. Lukas Myllymäki 6,08
6. Urho Saarimaa 6,37
7. Lenni Kuula 6,39
8. Tristan Korkeakangas 7,46
9. Kalle Aaltonen 7,48
10. Jone Vähäsoini 7,52
11. Eetu Koivisto 8,12
12. Joel Aho 8,13
13. Eetu Manninen 8,26
14. Johannes Pölkki 9,24

4.lk tytöt:

1. Joanna Ojala 5,01
2. Sanni Huvila 5,32
3. Ronja Puskala 6,04
4. Fanni Rantakytö 6,05
5. Tyyne Leppänen 7,05
6. Alina Keski-Mäenpää 7,06
7. Anniina Leppänen 7,12

4.lk pojat:

1. Oskari Huvila 4,34
2. Oskari Vuorenmaa 4,36
3. Joonas Järvinen 4,51
4. Antti Vuorenmaa 5,54
5. Kristian Ojala 6,42
6. Nuutti Myllymäki 7,02
7. Konsta Leppälä 7,12

5.lk tytöt:

1. Silja Lamminpää 5,30
2. Veera Niemenaho 5,49
3. Tiara Korkeakangas 7,36
4. Janette Vähäsoini 8,13
5. Johanna Keskitalo 8,15

5.lk pojat:

1. Emil Sorvali 4,36
2. Eero Luoma 4,55
3. Otso Hakkarainen 5,51
4. Santeri Aho 5,52
5. Leevi Väliaho 6,15
6. Valtteri Alatalo 7,47

6.lk tytöt:

1. Jennika Ojala 4,59
2. Emmi Mäkipelto 5,17
3. Viola Honkola 5,19

6.lk pojat:

1. Chaska Katajamäki 4,07
2. Juuso Väliaho 4,31
3. Hjalmar Sorvali 5,01
4. Kaapo Kriikkula 9,05
5. Kimi Piipponen 9.27
6. Ville-Veikko Lammi 9,35

7-8 lk tytöt:

1. Helmi-Roosa Laakso 5,24
2. Ella Ojala 8,35
3. Anni Mäkipelto 8,46

7-8 lk pojat:

1. Lauri Luoma 4,09
2. Topi Ala-Mattinen 4,59

Teksti: Jouko Siirilä/J-Pnews/Ähtäri Zoo

Kuvat: Timo Ahopelto/Ähtäri Zoo

Ähtäri Zoossa suomalaista kevättä aistitaan myös aivan uusin silmin ja korvin. Eläinpuistoon on syntynyt toukokuun aikana vasoja sekä metsäpeuroille että hirville.

Uudet tulokkaat viettävät vielä paljon aikaansa piilossa, mutta vähitellen uteliaisuus ja rohkeus kasvaa. Vierailija ei kuitenkaan välttämättä huomaa alkuun kasvavassa heinikossa lepääviä ruskeita nyyttejä, vaikka ruohonjuuritason tarkkailijat saattavat olla hyvinkin lähellä.

Hirvimamma Usva on pyöräyttänyt somat kaksoset, työnimiltään Sade ja Salama.  Vasat nousivat pitkille jaloilleen jo ensimmäisten elintuntiensa aikana. Kummankaan sukupuoli ei vielä tässä vaiheessa ole tiedossa, joten siksi nimet eivät liene vielä lopulliset.

Sade ja Salama nauttivat pitkälle syksyyn pääravintonaan äidinmaitoa, mutta jo muutaman vuorokauden ikäisenä hamutaan äidin mallin mukaisesti kiinteääkin purtavaa.

MetsäpeuraLIFE tähtää lajin
palautumiseen Suomenselällä

MetsäpeuraLIFE -hankkeen kanta on kasvanut neljällä uudella jäsenellä. Eläinpuistossa vieraileva saattaa saada havainnon kolmesta pitkäsäärestä, joista kaksi on tyttöjä. Tytöt ovat hankkeen jatkumon kannalta arvokkaita, sillä ne todennäköisesti synnyttävät tulevaisuudessa uusia jälkeläisiä. Poissa yleisön näkyviltä on vain jokin aika sitten syntynyt poikavasa. Kaikki vasat voivat hyvin.

Ähtärin Eläinpuisto on mukana MetsäpeuraLIFE-hankkeessa, jonka keskeisimpänä tavoitteena on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Metsäpeuroja on siirretty Ähtärin Eläinpuistosta muun muassa Lauhavuoren ja Seitsemisen totutustarhoihin. Totutustarhoissa eläimet harjoittelevat luonnossa selviytymistä ihmisen valvonnassa ja ovat suojassa pedoilta.

Metsähallituksen koordinoimassa hankkeessa ovat Ähtärin Eläinpuiston lisäksi kumppaneina Korkeasaaren eläintarha, Ranuan Eläinpuisto ja Luonnonvarakeskus.

Nelimarkka-museon museolehtorin virka 1.8.2019 alkaen toistaiseksi oli julkisesti haettavana ajalla 26.4.-15.5.2019 Virkaa haki yhteensä 13 henkilöä

Alajärven kaupungin sivistyslautakunta päätti valitsemansa haastattelutyöryhmän ja sivistystoimenjohtaja Esa Kauniston esityksestä valita museolehtorin virkaan FM Kirsi Ruissalon.

Museolehtorin virkaa hakeneiden haastattelu suoritettiin torstaina 26.5.2019 klo 16.30 – 19.35 Alajärven kaupungintalolla kaupunginhallituksen kokoushuoneessa.

Haastattelijana toimii sivistyslautakunnan valitsema haastatteluryhmä.Haastatteluun oli kutsuttu seuraavat hakijat: FM Tuula Alanko, FM Heli Jalkanen, FM Silvia Rinne ja FM Kirsti Ruissalo. Silvia Rinne perui haastatteluun tulonsa.

Virassa noudatetaan 6 kk koeaikaa.

Määräaikaan mennessä virkaa haki kolmetoista henkilöä, joista kuudella oli tehtävään vaadittu kelpoisuus.

Kaikkien aikojen lyöjäkuningas, maagista 1000 tuodun juoksun rajapyykkiä lähestyvä Vimpelin Vedon Sami Haapakoski on valittu toukokuun pelaajaksi miesten Superpesiksessä. Naisten puolella vastaavan kunnian saa huikean alkukauden pelannut porilaisen Pesäkarhujen Emilia Itävalo.

Sami Haapakoski aloitti jo 19. kautensa Superpesiksessä. Tuotuja juoksuja on 464 ottelussa 965 ja todennäköistä on myös 3000 kärkilyönnin rajan rikkoutuminen kauden aikana. Valinnoista riippuen Sami Haapakoski ja Imatran Pallo-Veikkojen Sami Partanen pelaavat Seinäjoella jo 16. Itä-Länsi-ottelunsa. Vastaavaan ovat kautta aikain yltäneet vain Toni Kohonen (22), Eino Kaakkolahti (16) ja Mauri Pyhälahti (16).

Ylivieskan Kuulan kasvatti pelasi vahvasti toukokuussa niin sisällä kuin ulkona. Viidennen kerran kuukauden pelaajana palkittava Sami Haapakoski ylsi palkinnoille viidessä joukkueensa seitsemästä ottelusta ja takoi tehot 3+13 lyötyä, 15 tuotua sekä tilastokärkeen oikeuttavat 59 kärkilyöntiä. Vimpeli jakaa Kouvolan Pallonlyöjien kanssa sarjataulukon piikkipaikan seitsemällä voitolla yhtä monesta ottelusta.

Emilia Itävalo naisten Superpesiksen kuukauden pelaaja

Pesäkarhut Porista on avannut kautensa naisten Superpesiksessä vahvasti, vaikka joukkue kärsikin ensimmäisen tappionsa Lapualla helatorstaina. Joukkueen tähtipelaajiin lukeutuu illasta toiseen Kankaanpään Mailan kasvatti Emilia Itävalo, joka pelaa vahvasti ulkona etukentällä ja sisäpelissä ykköstilanteen purkajana. Kolmessa ottelussa palkittu Itävalo merkkautti tilastoihin toukokuussa tehot 1+2 lyötyä, 11 tuotua ja 42 kärkilyöntiä.

Valinta kuukauden pelaajaksi on Itävalolle ensimmäinen Superpesiksessä. Kankaanpään Mailan naisten ykköspesisjoukkueessa vastaava kunnia osui kohdalle kesäkuussa ja elokuussa 2013.

Mikko Mahlamäki ja Laura Rajahalme Ykköspesiksen parhaat

Kokenut Mikko Mahlamäki palasi huippupesäpallon pariin Hyvinkään Tahkon superpesisjoukkueessa viime vuonna. Tälle kaudelle Mahlamäki siirtyi Ykköspesikseen Haminan Palloilijoiden riveihin ja avasi kautensa räväkästi. Neljästi ykköspalkinnon pokannut Koskenkorvan Urheilijoiden kasvatti pommitti viiteen otteluun 20 lyötyä juoksua ja valtasi tilaston kärkipaikan.

Neljä edellistä kautta Seinäjoen Maila-Jussien superpesisjoukkueessa pelannut Laura Rajahalme siirtyi tälle kaudelle vahvistamaan Joensuun Mailan ykköspesisjoukkuetta. Alku lupailee hyvää niin kuukauden pelaajaksi valitulle Peräseinäjoen Toiveen kasvatille kuin tappioitta pelanneelle joukkueelle. Rajahalme nakutti viiteen otteluun 2+17 lyötyä, 5 tuotua ja 30 kärkilyöntiä.

Tänään vietettiin Soinin yhtenäiskoulun henkilökunnan juhlaa, jossa muistettiin eläkkeelle jääviä henkilöitä, kuraattori Ritva Paarvalaa ja koulukäyntiavustaja Eila Leppälää.

Molemmat eläköityvät henkilöt ovat tehneet Yhtenäiskoululla omalla sektorillaan koululle merkittävää ja kokonaisuutta tukevaa työtä.

Tilaisuuden päätti perinteinen opettajakunnan kahvihetki, jossa rehtori Pasi Huvila toivotti opettajakunnalle ja Yhtenäiskoulun väelle Hyvää Kesää.

Päivi Kultalahti /J-Pnews

Avoimet kylät -päivää vietetään jälleen lauantaina 8. kesäkuuta. Aisaparin alueelta mukaan on ilmoittautunut toistakymmentä kohdetta, ja Evijärvellä pihakirppiksiä on lisäksi mukana yli 30.

Lehtimäen Rannankylässä lapset pitävät lättykahvilaa Suninsalmen vanhalla makasiinilla ja Suninsalmen piha-alueella on peräkonttikirppis. Tapahtumasta vastaa Lehtimäen Rannankylän kyläyhdistys. 

Lehtimäen Länsikylässä kokoonnutaan Länsituulen piha-alueella, jonne on järjestetty muun muassa erilaisia kilpailuja sekä maksullinen keittolounas. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Länsikylän kyläyhdistys, Kätkänjärven suojeluyhdistys ja B&B Länsituuli.

Evijärven kylät tempaisevat yhteisen pihakirppiskierroksen merkeissä viime vuoden tapaan.  Särkikylässä on saatu päätökseen kosteikkohanke, hankkeen päättymistä juhlistetaan nauhan leikkauksella ja tutustumalla kosteikkoalueeseen. Luvassa on myös kahvia ja makkaraa. Tapahtuman järjestää Särkikylän kyläseura. 

Alahärmässä Hillissä, Vanhan Välimäen riihellä on pihakirppis, kulttuurimaistiaisia ja poniratsastusta. Silitellä voi myös pupuja ja lampaita. Järjestelyistä vastaa Hillin kyläseura.  Voltissa kotiseututalolla Härmä-seura ja Voltin maa- ja kotitalousseura järjestävät Riuhnaasut. Kotiseututalon hengessä vaalitaan perinteitä, pidetään taimimyynitä, vietetään mukavaa yhteistä aikaa ja herkutellaan lätyillä.

Kauhavalla Ruotsalassa, Kauhavan invalidien omistamalla toimintakeskus Lehtopirtillä on pihakirppis ja avointen ovien päivä. Tapahtumassa lauletaan karaokea ja pidetään arpajaiset, kahvia ja makkaraakin on tarjolla.  Alakylässä pyöräillään Kolmen sillan eli Ämpin, Pernaan ja Hemmingin kierros. Tapahtuman järjestää Alakylän kyläyhdistys. 

Kyläpyöräily järjestetään myös Kankaankylässä Ylihärmässä. Kankaan – Ikolan kyläseura Tempaus järjestää pyöräilyn Ämpin sillan kautta Pernaan pelipaikalle, jossa voi herkutella vaikka jätskillä!

Kuvakerho Roikka esittelee yhdistyksenä toimintaa Mäenpään kylätalolla Kauhavalla. Lapset pääsevät touhuamaan kylätalon pihalla olevalla leikkikentällä.

Lappajärven Länsirannan kyläyhdistys järjestää kylän laavulla Kauhavantien varressa ulkoilutapahtuman ja Alajärven Paalijärvellä pidetään pikatriathlon kyläkoulun hyväksi. Tapahtuma on luvassa myös Neuvosen tilalla Alajärven Uusikylällä.

Lapuan Haapakosken nuorisoseuralla vietetään avointen ovien päivää. Nuorisoseuralla on puffetti ja arvontaa. Kasvomaalausta ja kaikenlaista kivaa tekemistä on niin sisätiloissa kuin ulkonakin.  

Lähde tutustumaan kyliin, tai jos innostuitte järjestämään tapahtuman omassa kylässänne, niin ilmoita pikaisesti Päivi Kultalahdelle Aisapariin. Kaikki Avoimet kylät -tapahtuman kohteet ja lisätietoja tapahtumista löytyy netistä avoimetkylat.fi -osoitteesta.

MAAKUNNAN TAPAHTUMAN KAIKKI KOHTEET LÖYDÄT KARTALTA TÄSTÄ LINKISTÄ (Google Maps)

Teksti: Johanna Yli-Kaatiala/J-Pnews –  Kuvat: Johanna Mettomäki

Tuurin kauppakylässä asuva lähihoitaja Johanna Mettomäki hoitaa nyt myös jalkoja alalle kouluttautuneena yrittäjänä. Taustalla hänellä on niin ikään aikuisiällä suoritettu lähihoitajan tutkinto. Hoitoalan töitä hän onkin tehnyt lähes koko 2010-luvun. Yrittäjyys päätyönä kiinnostaa mikäli kysyntää tuntuu riittävän.

Johanna Mettomäen jalkahoitajan opinnot alkoivat työn ohessa elokuussa 2017. Huhtikuussa 2018 hänellä oli jalkahoitajan paperit taskussa. Hän tekee tällä hetkellä edelleen lähihoitajan töitä päätyökseen. Jos kysyntä kasvaa hän on kuitenkin valmis panostamaan yritykseensä yhä enemmän aikaa ja resurssejaan. 

Johanna, mitä olet tehnyt aiemmin työurallasi?

– Olen ollut monessa eri työpaikassa, kuten kesätöissä siivoojana, Atrialla makkaraa tekemässä ja Juustoportilla elintarviketyöntekijänä. Sitten sairastuin astmaan ja opiskelin lähihoitajaksi, joksi valmistuin vuonna 2011.

Mistä ajatus opiskelemisesta jalkahoitajaksi lähti?

– Jalat ja jalkojen hyvinvointi on aina kiinnostanut. Ala oli heti selvä ja se oli haaveena heti lähihoitajaksi valmistumisen aikoihin.

Millaista opiskelu käytännössä oli? 

– Kävin koulua Vaasa Vamiassa. Teoriaa oli joka torstai ja joskus lauantaisin. Viikon pituinen työharjoittelu sijoittui kevätkauteen ja tein sen JIK:issä, jolloin hoidin diabetes-, reuma- ynnä muiden etuasiakkaiden jalkoja. Jokaisesta harjoitustyöstä piti tehdä raportti opettajalle. 

– Opiskelu oli hyvin pitkälti omatoimista pohdintaa ja yksi näyttö suoritettiin koululla. Lähihoitajan tutkinnosta oli paljon hyötyä myös tällä alalla kotitenttejä tehdessä. Koululla kävi myöskin fysioterapeutti opettamassa ja teimme harjoitustöitä toistemme jaloille.

Miten aikuisopiskelijana pärjäsit?

– Matkat piti maksaa täysin omasta pussista. Tein koko ajan täyttä työaikaa lähihoitajana, mutta välillä piti ottaa palkattomia vapaita opiskelun tai oman jaksamisen takia, joten se tuntui tietenkin tilipussissa. Välinehankintoja piti tehdä jo opiskeluaikana, esimerkiksi koko työasu kenkineen, ultrapesuri, kuumailmasterilaattori, desinfiointiaineet, pesuaineet, sakset ja pora, eivätkä ne olleet mitään halpoja! Jos esimerkiksi hoitaa viiden asiakkaan jalat, pitää kaikille olla omat puhtaat hoitovälineet mukana.

Miten oman toiminimen perustaminen sujui?

– Koin sen työlääksi. Sain vaihtelevaa tietoa elinkeinotoimistostakin. Piti ottaa itse paljon selvää esimerkiksi internetistä. Koulun opettajakin auttoi ja neuvoi. Sitten piti tehdä erilaisia ilmoituksia viranomaisille ja maksaa niihin liittyviä maksuja. Sain yrityksen pystyyn 4.6.2018. Minulla ei ole vielä ollut kirjanpitäjää, vaan maatalousyrittäjänä toimiva puolisoni on auttanut kirjanpidossa. Harkinnassa on kyllä kirjanpitäjän hankkiminen.

Mitenkäs keksit nimen yrityksellesi?

– Kyselin mielipiteitä esimerkiksi työkavereiltani. Yhdessä se keksittiin. Itseni ja muidenkin mielestä nykyinen nimi Johannan Jalkahoiva oli paras.

Miten olet saanut asiakaskuntaa?

– Tietysti olen saanut työni kautta hoitaa vanhusten jalkoja. Sitten olen hoitanut sukulaisteni ja tuttujeni jalkoja aina Jalasjärveä myöten. Asuin siellä ennen kuin muutin Tuuriin. Olen pienentänyt työaikaani hoitajana ehtiäkseni tehdä enemmän töitä yrityksessäni.

Mistä hoidon hinta muodostuu?

– Olen pitänyt hintani alhaisena, koska saan tienata 10 000 euroa vuodessa ilman arvonlisäveroa. Materiaalit ja välineet ovat kalliita, enkä ole ottanut erikseen matkakorvauksia, vaan laittanut ne verotukseen. Koulun neuvo oli, että hinnan pitäisi olla vähintään 50 euroa per hoito.

Miltäs tulevaisuus näyttää?

– Haluaisin saada lisää asiakkaita, että voisin kenties joku päivä perustaa oman toimitilan. Raskainta on tehdä painavan laukun kanssa keikkaa eri laitoksiin, jossa työasennot eivät ole kovin ergonomisia. Työ käy eniten niskan, hartioiden ja selän päälle. 

En välttämättä ala kokoaikaiseksi yrittäjäksi, koska silloin pitäisi olla monipuolisempi pärjätäkseen tai pitäisi olla yhdistettynä muitakin palveluita samaan yritykseen. 

Johannan Jalkahoivalla on fanisivut facebookissa ja sieltä löytyvät myös yhteystiedot ja muu tarvittava informaatio Johanna Mettomäen yrityksestä. 

Pohjanmaan poliisi sai lauantaina (1.6.) iltapäivällä noin kello viiden aikaan tiedon epäillystä henkirikoksesta Kokkolassa.

Poliisilta saamamme tiedon mukaan yksi henkilö sai surmansa vapaa-ajan kiinteistön pihamaalla sattuneessa ampumavälikohtauksessa. Sekä rikoksesta epäilty että uhri tunsivat toisensa. Tapahtumassa ei aiheutunut vaaraa sivullisille.

Poliisi on ottanut rikoksesta epäillyn henkilön kiinni ja jatkaa asian tutkintaa.

Tutkinnajohtajana asiassa toimii rikoskomisario Anders Åfors, joka on luvannut tiedottaa asiasta enemmän maanantaina.

Teksti ja kuvat: Jouko Siirilä/J-Pnews

“Muutos” oli erityisen konkreettisella tavalla avainsana Ähtärin lukion vuoden  2019 ylioppilaiden valmistujaisjuhlassa Ähtäri-hallilla. Lukion sisäilmaongelma nousi menestymisen lukiovertailussa ohella aiheellisesti esiin rehtori Markku Juholan juhlapuheessa.

Kuusiokuntien ja Järvi-Pohjanmaan alueella lukioiden päättymispäivää vietettiin viime lauantaina 1. kesäkuuta tuulisen ja vaihtelevan alkukesän sään merkeissä, jopa pientä sadettakin oli ilmassa ainakin Ähtärissä. Valtakunnallisissa uutisissa todettiin jopa kaatosateen jossain päin hillinneen juhlimishaluja ulkosalla illan mittaan.

Ähtärissä ylioppilaat vanhempineen ja läheisineen kokoontuivat perinteiseen tapaan Ähtäri-hallin avariin tiloihin ottamaan vastaan valkolakkinsa ja kuulemaan Ähtärin yhteiskoulun ja lukion uuden rehtori Markku Juholan saatesanoja tulevalle elämänmatkalle.

Valtakunnan politiikassa ilmastokysymyksellä tarkoitetaan varsin vaikeasti hahmotettavaa maapallomme ilmakehää tilaa ja yhtä vaikeasti avautuvaa ihmisen toiminnan suoranaista vaikutusta ilmastoon. Ähtärissä, kun niin monilla muillakin paikkakunnilla konkreettisin ongelma on ollut koulurakennusten sisäilma.

Rehtori Juholan puheeseen sisältyi myös tilannekatsaus Ähtärin lukion tilakysymykseen sisäilmaongelmien tultua mittaustulosten valmistuttua ilmi koko vakavuudessaan syksyn ja kevään aikana. Paluuta entisiin lukioluokkiin ei enää ole. Yhteisöllisyyskin oli vuoden aikana koetuksella. Sen säilyminen on ensiarvoisen tärkeätä, koska se luo edellytykset selvitä tulevista muutoksen ja uudisrakentamisen vuosista.

Seuraavassa otteita rehtorin juhlapuheesta ylioppilaille ja heidän läheisilleen.

Lukio-opetus Tuomarniemellä
ensi lukuvuoden ajan

Rehtori Juhola totesi ihmisen kaipaavan pysyvyyttä ja vakautta elämässään, mutta silti meidän on oltava valmiita muutokseen ja meiltä vaaditaan epävarmuuden sietokykyä. Ähtärissä lukuvuodesta hänen mukaansa ovat tehneet raskaan sisäilmaongelmat. Yhteisöllisyyskin on ollut koetuksella kaiken tiloihin liittyvien haasteiden keskellä.

Tällä hetkellä tiedetään se, että Ähtärin lukion luokkatilat tulevat sijaitsemaan Tuomarniemellä ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Kesäkaudelle riittää näin ollen paljon suunniteltavaa ja sovittavaa. Toistaiseksi pitää vain odottaa, että vielä avoimet kysymykset saavat vastauksensa, hahmotteli rehtori tilannetta.

Anne Luodeslammesta apulaisrehtori,
Kauko Kantola eläkkeelle

Vanhemmat ovat olleet
selkänojina ylioppilaille

Lopuksi rehtori Juhola kiinnitti kaikkien huomion vastavalmistuneiden ylioppilaiden vanhempiin.

Rehtori totesi oppilailla olevan takanaan pitkä matka koulutuksen parissa. Valkolakki on kuitenkin välietappi ennen seuraavaa matkaa.

Suomenselän ja Järvi-Pohjanmaan lukioista valmistuneet uudet ylioppilaat:

Ähtärin lukio:

Aho Enni, Aho Matias, Aittolampi Veera, Eerola Nea, Haipus Anna-Sofia, Halla-aho Sini, Heikkilä Helmi, Heikkilä Pilvi, Hissa Markus, Jatala Kirsikka, Kanervisto Saku, Kantoniemi Henni-Liina, Kaunismaa Leevi, Kitula Jenni, Kriikkula Aino, Murai Miyu, Nortunen Emma, Pakari Meri, Rantala Niilo, Rantamäki Sanna (kaksoistutkinto), Ruha Senja, Saarimäki Johanna, Saarimäki Kati, Saarimäki Olli, Sarvikas Janina, Savola Roosa, Suni Milla-Netta, Suutarinen Iiro, Syvänperä Arttu (kaksoistutkinto), Tuhkio Eino, Tukeva Maija, Tuokko Emma, Tupala Veera (kaksoistutkinto), Vasikkaniemi Milja, Vuorela Olli (kaksoistutkinto).

Alavuden lukio:

Anttila Joonas; Arkko Anian; Arkko Eufelia; Asunmaa Ella; Eskeli Jenna; Hautala Jatta; Hietaranta Lauri; Isokangas Osku; Juurakko Emma; Juurakko Veera; Jänikselä Lotta; Järvelin Tuomas; Järvinen Tommi; Kaunisto Johanna; Kuhalampi Valtteri; Kujala Valtteri; Kuusisto Nea; Körkkö Santtu; Lamminaho Ella; Lampi Iida; Lehtovaara Mira; Linna Mikko; Louko Iiro; Majamaa Emmi; Moisio Noora; Moisio Ossi; Mäkelä Johanna; Mäki-Tuuri Maiju; Nurmela Elli; Nurmi Perttu; Nurmimäki Anni; Nykälä Iida; Raiskinmäki Eetu; Raja-aho Eemeli; Rantala Essi; Rikala Vesa-Pekka; Saarimäki Pinja; Saarinen Saku; Saarinen Ville-Pekka; Sepponen Neea; Sytelä Siri; Turunen Pirjetta; Valkama Meeri; Vanha-aho Veera; Viljanmaa Iida-Maria ja Väliaho Jenna

Kuortaneen lukio ja urheilulukio:

Autio Jussi, Seinäjoki; Bjerregård Madsen Yasmine, Kouvola; Haapa-aho Heikki, Kuortane; Haarajärvi Johanna, Kuortane; Hakala Antti, Kuortane; Hautamaa Noora, Seinäjoki; Honkala Viljami, Kuortane; Honkola Erja, Kuortane; Hämäläinen Jaakko, Äänekoski; Jaatinen Mikko, Kuortane; Järvinen Arttu, Suolahti; Karjarinta Mikko, Järvenpää; Kattelus Karlo, Kuortane; Keto Sini, Kuortane; Keto Suvi, Kuortane; Kittilä Vesa, Pyhäjoki; Kivelä Teemu, Kauhava; Kivimäki Sandra, Kuortane; Koivisto Elias, Kuortane; Koskiaho Santtu, Karijoki; Kotola Aarni, Kuortane; Kovanen Kaapo, Äänekoski; Kujansuu Elli, Kuortane; Lahtela Tuomas, Kuortane; Laitila Aleksi, Kuortane; Lassila Aaro, Kuortane; Leikkola Saana, Lapua; Leimu Joonas, Salo; Nikali Jenna, Kuortane; Nikula Aaro, Somero; Paimen Tuomo, Kuortane; Parkkonen Valtteri, Kyyjärvi; Peltokangas Helena, Kuortane; Peltoniemi Verneri, Kuortane; Peritalo Jonna, Evijärvi; Piesanen Milja, Jyväskylä; Pölkky Sofia, Seinäjoki; Pöllänen Aatu, Kauhava; Riihimäki Teemu, Kuortane; Sadeharju Laura, Seinäjoki; Sippola Joose, Kuortane; Suomalainen Alina, Kuortane; Susiluoto Simon, Kouvola; Taurama Pilvi-Maaria, Virolahti; Teikari Kati, Kuortane; Tulonen Joonas, Sastamala; Turigin Juho, Kuortane; Vainionpää Veera, Kuortane; Viinikka Marika, Kuortane; Viitanen Silja, Kuortane; Väänänen Joona, Järvenpää

Lappajärven lukio: 

Ahvenniemi Juuso, Honkaniemi Kaisla, Klemola Kaisa, Latvala Jesse, Laurila Emmi, Luoma Samuel, Nyyssölä Sara, Rannisto Roni, Rantakangas Elsa, Räisänen Sanna, Savola Esa, Savola Juho, Savola Tarmo, Särkijärvi Jenniina, Timonen Rosita, Turpeinen Anna (Kaksoistutkinto), Vieruaho Toni, Övermark Aleksi, Övermark Niko.

Alajärven lukio:

Ahvenlampi Ruut, Alatalo Salla, Borisov Jiri, Björkbacka Rasmus, Haapaniemi Annika, Haavisto Iivari, Halmesaari Milja, Haukka Kimi, Hautamäki Henrikki, Heikkilä Viljami, Hemminki Siru, Hietala Eerika, Hietala Selina, Hietala Sirja, Honkaniemi Sofia, Honko Valtteri, Huhtala Jani, Hänninen Emmi, Ihamäki Anna, Isotalo Iida, Joensuu Linnea, Joensuu Wilhelmiina, Järvenpää Jutta, Kamunen Melina, Koskela Fiia, Kuhalampi Atte, kaksoistutkinto, Kuhmonen Mira, Kujala Elina, Kyllönen Viivi, Lager Onni, Lahti Väinö, Lehtelä Lauri, kaksoistutkinto, Lehtonen Martti, Marjomäki Heidi, Mertaniemi Elli, Mäkelä Noora-Julia, Ojanperä Sara, Orava Nikolas, Pajukangas Juhani, Parkkonen Sanna, Peltokangas Juho-Henrik, Penninkangas Senni, Peura Sofianna, Pitkäkangas Eve, Pitkäkangas Henna, Pitkänen Siru, Pollari Joni, Puro Netta, Puumala Kiia-Sofia, Rantakangas Jenni, Rantala Taavi, Rintamäki Miro, Ränkimies Annika, Salo Emmi, Saukko Juho, Sillanpää Riikka Katariina, Särkijärvi Nelli Anastasia, Särkijärvi Sanna, Särkijärvi Anna Sofia, Takala Raisa, Tuomela Teemu, Turja Essi, Vainio Aura, Vainionpää Vilma, Yli-Sissala Camilla, kaksoistutkinto, Åttman Riku.

Vimpelin lukio:

Anttila Elmeri, Havu Niklas, Ilomäki Ronja, Kataja Eeli, Koskela Janna, Kuusela Jori, Mustonen Elli, Mäkelä Tiitus, Parkkinen Tino, Poikelin Viivi, Rantala Loviisa, Timo Jasmiina, Timo Taru, Ylinen Oona.

Muualta valmistuneet tiedossa olevat ylioppilaat:

Kaustisen musiikkilukiosta valmistui ylioppilaaksi Salla Pajala, Vimpeli, Schildtin lukiosta, Jyväskylästä valmistui Iida Lehisalo, Soini, sekä Seinäjoen lukiosta, Seliina Jokiaho, Alavus.

Teksti ja kuvat: Johanna Yli-Kaatiala/J-Pnews.fi

Tänä keväänä Alavuden lukiosta valmistui 47 ylioppilasta, joista yksi on Iiro Louko Alavuden Rantatöysästä. Iiron harrastuksiin kuuluu ilmakivääriammunta, josta hänen paras saavutuksensa toistaiseksi on kuudes sija SM-kisoissa. Edessä on kohta pyrkiminen kauppatieteitä opiskelemaan Vaasan yliopistoon.

Aktiiviseen harrastus- ja kilpailutoimintaan hän pääsi mukaan lähdettyään kahdeksanvuotiaana mukaan Alavuden Ampujien ampumakouluun. Aluksi hänellä olivat jopa sukset mukana eli ampumahiihtokin oli yksi vaihtoehtoinen laji mutta sukset tippuivat melko lailla alkuvaiheessa matkasta pois!

Suunnistusta Iiro on harrastanut 12-vuotiaaksi saakka. Uusin harrastus on kitaransoitto kansalaisopistossa kahden vuoden ajan.

Oliko sinulle itsestäänselvyys pyrkiä lukioon vai oliko muitakin vaihtoehtoja?

– En tiennyt vielä yläasteen loppuessa mitä alaa haluaisin opiskella. Vasta lukion kolmannella luokalla alkoi oma ala olla selvillä.

Millaista oli opiskella Alavuden lukiossa?

– Meillä oli hyvä porukka ja opettajat oli mukavia. Ei oikeastaan ollut huonoja puolia. Jääkiekkoon tai ratsastukseen erikoistunut lukio ei välttämättä ole kaikille sopiva vaihtoehto, mutta tulevaisuudessa on hyvä kun Järviseudun ammatti-instituutti siirtyy Töysästä Alavuden keskustaan, koska se ehkä mahdollistaa esimerkiksi kaupallisen alan kaksoistutkinnon suorittamisen.

Oppikirjat ovat nykyään kalliita. Miten selvisitte siitä?

– Juuri lukioon mennessäni vaihtui uusi opetussuunnitelma ja se tarkoitti sitä, että jouduimme ostamaan kaikki kirjat uutena. Koska äitikin opiskeli samaan aikaan, niin olimme taloudellisesti tiukoilla kirjojen ostamisen suhteen. Joitakin kirjoja sai lainattuna kaukolainoina naapurikuntien kirjastoista.

– Digitaalisissa kirjoissa on rajattu lisenssiaika, eli käyttöaika. Heti ei välttämättä tiedä mitä aineita aikoo kirjoittaa, tai vaikka tietäisikin, niin lisenssi ei ole riittävän pitkä. Siksi voi joutua ostamaan saman materiaalin kahteen kertaan. Lukiosta voi lainata tietokoneita, mutta kannattaa hankkia kumminkin oma läppäri. Sekin on yksi menoerä.

Millaiset ovat kokemuksesi sähköisistä kirjoituksista?

– Hyvät, tykkäsin paljon. Minulla oli tietojenkäsittely valinnaisena jo yläasteella ja taidoista on hyötyä sähköisissä kirjoituksissa. Ainoastaan yksi päivitysongelma oli abitti-ohjelmassa, mutta se saatiin ratkaistua.

Oliko sinulla vaikeuksia käydä koulua, tai kävikö keskeytys koskaan mielessä?

– Ei käynyt, eikä ollut suurempia ongelmiakaan.

Miten kulkuyhteydet toimivat Itärannalta Alavuden lukioon?

– Aamulla pääsi kouluun, mutta iltapäivällä ei päässyt kotiin. Käytännössä kuljin alkuajan mopoautolla ja loppuajan omalla autolla, kun sain ajokortin.

Onko sinulla kesätöitä?

– Olen ollut jo kuukauden Matti-Ovilla töissä vuokrafirman kautta ja työsopimus on 2.8.2019 saakka.

Miltä näyttää maailma nuoren silmin?

– Menen ensi keskiviikkona pääsykokeisiin. Jännittää että miten käy. Pyrin opiskelemaan kauppatieteitä ensisijaisesti Vaasan yliopistoon. Kaikkiastaan pyrin viiteen eri paikkaan. Kutsuntoihin menen marraskuussa. Mietityttää, koska pääsen armeijaan, tai miten sujuu omilleen muuttaminen.

Onnittelut Iirolle ja kaikille valkolakin saaneille sekä heidän perheilleen!